Suomalaisyritykset ottavat laiskasti käyttöön uutta teknologiaa, mikä näkyy jo tuloksentekokyvyssä | Unit4
Skip to main content
Suomalaisyritykset ottavat laiskasti käyttöön uutta teknologiaa, mikä näkyy jo tuloksentekokyvyssä

Suomalaisyritykset ottavat laiskasti käyttöön uutta teknologiaa, mikä näkyy jo tuloksentekokyvyssä

huhtikuu 15, 2022

Toiminnanohjausjärjestelmiä toimittavan Unit4:n kansainvälisen tutkimuksen mukaan suomalaisten yritysten resilienssikyky jää kansainvälisessä vertailussa muita maita jälkeen. Yksi syy tähän saattaa olla uusien teknologioiden hidas omaksuminen.

Suomalaiset yritykset ovat pärjänneet pandemian aikana taloudellisesti huonommin kuin vertailumaiden yritykset. Suomalaisyrityksistä 34 % sanoo, että heidän organisaationsa liikevoitto ylitti reilusti tai hieman odotukset kolmen viime vuoden aikana

Tulokset käyvät ilmi maailmanlaajuisesta Business Future Index -tutkimuksesta, jossa pilvipohjaisten yrityssovellusten johtava toimittaja Unit4 selvitti, miten yritykset varautuvat tulevaisuuteen ja mitkä ovat suurimpia haasteita 12 eri maassa.

Yhdysvaltalaisyrityksistä peräti 62 %:n liikevoitto ylitti odotukset reilusti tai hieman. Norjassa vastaava luku on 58 %, Alankomaissa 56 % ja Tanskassa 52 %. Kaikki vertailumaat sijoittuvat Suomen edelle, lukuun ottamatta Kanadaa, jossa luku oli sama kuin Suomessa.

-    Voimakkaissa muutostilanteissa organisaatioiden tulisi pystyä joustamaan ja mukautumaan nopeasti. Teknologia on luonut tähän paljon mahdollisuuksia. Valitettavasti kansainvälisessä vertailussa Suomi pitää perää kuitenkin lähes kaikissa kategorioissa, joissa mitataan uusien teknologioiden omaksumista, Unit4:n maajohtaja Sam Ehnholm sanoo.

Tekoälyä käytetään enemmän muualla  
Suomalaisyritykset suhtautuvat uuden teknologian käyttöönottoon pääsääntöisesti positiivisesti, neljännes (25 %) on kuitenkin sitä mieltä, että tässä olisi parantamisen varaa. Kansainvälisessä vertailuaineistossa tätä mieltä on 14 % vastaajista. 

-    Tekoälyn hyödyntämisessä suomalaiset ovat vielä lapsenkengissä. 34 % vastaajista ilmoittaa, ettei heidän yrityksessään ole käytetty tekoälyä, eikä sen hyödyntämistä myöskään tutkita. Vain 12 % vastaajista ilmoittaa, että tekoälyä käytetään jo merkittävästi. 

Muualla tekoäly on laajemmin käytössä: vain 16 % muiden maiden vastaajista ilmoittaa, ettei heillä ole käytössä tekoälyä, eikä sitä tutkita. Tekoälyä käyttää merkittävästi 27 % muiden maiden organisaatioista. Suomi on vertailumaiden heikoin.

Vastaukset jakaantuvat Suomessa yrityksen koon mukaan: pienistä yrityksistä tekoälyä ei käytä tai tutki 60 %, mutta yli 3 000 hengen yrityksissä vastaava tilanne on vain 18 %:lla.

-    Työnkulun automaatiota hyödynnetään Suomessa hieman laajemmin, vain 14 % vastaajista ilmoittaa, ettei heidän yrityksissään käytetä eikä tutkita automaatiota. Reaaliaikaiset raportointityökalut ovat vielä laajemmin käytössä: vain 4 % vastaajista ilmoittaa, ettei niitä käytetä eikä tutkita. Yhtä laajasti ovat käytössä myös tiedonhallintatyökalut ja pilvipalvelut.

Kansainvälisessä vertailussa Suomi sijoittuu viimeiseksi kuitenkin lähes kaikissa kategorioissa. Vain reaaliaikaisten raportointityökalujen käytössä Tanska tulee Suomen perässä.

Taloushallintoa aiotaan parantaa automaatiolla
Suurin osa organisaatioista kohtaa haasteita taloushallinnon prosesseissaan, ja monet vastaajat kokevat, että näiden prosessien nopeuden ja ketteryyden lisäämiseksi on vielä tehtävää.

-    Taloushallinnon prosesseissa suurimmat haasteet Suomessa ovat vastaajien mukaan: kyky tehdä tarkkoja ennusteita, odottamattomat tai ainutlaatuiset ulkoisvaikutukset, kuten COVID-pandemia ja vanhentuneet prosessit ja järjestelmät. Muissa maissa järjestys sen sijaan oli seuraava: odottamattomat tai ainutlaatuiset ulkoisvaikutukset, vanhentuneet prosessit ja järjestelmät ja raporttien hitaus. Suomen ensimmäistä sijaa pitävä haaste ennusteiden tekemisestä löytyy kansainvälisestä vertailusta vasta sijalta viisi.

Suomessa yritykset aikovat parantaa taloushallinnon prosessejaan erityisesti automatisoimalla prosesseja (33 %), paremmalla suunnittelulla ja ennustamisella (31 %) sekä IT-taitojen ja data-analyysin koulutuksella (23 %). Muissa maissa aiotaan panostaa IT-taitojen ja data-analytiikan koulutukseen (44 %), teknologiaan investoimiseen (41 %) ja prosessien automatisointiin (38 %).
-    Tulevaisuuden ennustamisessa haasteena on kyvyttömyys analysoida tietoja ja kerätä merkityksellisiä oivalluksia sekä vanhojen järjestelmien käyttö. Lisäksi haasteena on se, että ennusteita ei pystytä nopeasti mukauttamaan odottamattomien tapahtumien, kuten koronapandemian, varalta.
Erityisesti pienyritysten resilienssikyky muita alhaisempi
Suomalaisten yritysten edustajista 19 % kokee, että heidän edustamiensa yritysten resilienssikykyä voisi parantaa paljon tai se tarvitsisi täydellisen uudistuksen. 

-    Kansainvälisessä vertailuaineistossa organisaatiot tuntuvat luottavan resilienssikykyynsä paremmin: vain 10 % kokee, että resilienssikykyä voisi parantaa paljon tai se tarvitsisi täydellisen uudistuksen, Ehnholm toteaa.
Ongelmallisimmaksi tilanteen kokevat suomalaiset pienyritykset (1–49 työntekijää), joiden vastaajista 26 % on sitä mieltä, että yritys ei ole muutosjoustava. Yli 3 000 työntekijän yrityksissä toimivista vain 9 % kokee näin.  
Unit4 on kehittänyt yritysten käyttöön tutkimukseen pohjautuvan mittarin, jonka avulla organisaatiot voivat arvioida, kuinka hyvin ne ovat valmistautuneet tulevaisuuteen. Mittari vertailee vastaajayrityksen suoriutumista muihin kansainvälisiin yrityksiin. Työkalu on täällä. 

Tietoja tutkimuksesta 
Tutkimusyhtiö Vanson Bourne teki kyselyn, johon osallistui 3 350 keskisuurten yritysten päättäjää ja työntekijää. Tutkimus tehtiin Australiassa, Tanskassa, Ranskassa, Kanadassa, Hollannissa, Norjassa, Yhdysvalloissa, Norjassa, Singaporessa, Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa kesällä 2021. Tutkimusta täydennettiin tekemällä suomalainen kyselytutkimus 113 päättäjälle syksyllä 2021.

Vastaajat työskentelivät eri toimialoilla yksityisellä ja julkisella sektorilla organisaatiossa, joiden koko vaihteli 1–20 000 työntekijän välillä. Mukaan otettiin vastaajia kaikilta osastoilta ja johtotasoilta, ja dataa käytettiin myös kypsyysmallin luomiseen, jotta saataisiin käsitys kypsyydestä jokaisella seuraavista liiketoiminta-alueista: liiketoimintastrategia ja tulokset, taloushallinto ja ennustaminen sekä henkilöstö- ja rekrytointistrategiat. 
• Kopio koko raportista ja Suomen tulokset ovat saatavilla pyynnöstä.
• Raporttiin liitetyt infografiikat ovat ladattavissa täältä

 

Yhteystiedot tiedotusvälineille

Cecilia Axlinder
Head of Communication Nordics 
[email protected]
+46 7664 87685

[email protected]